0 views
Ihan sama, oot rakas
1.
Heipä hei. Olen 16-vuotias Sandra.
Lisää minusta saat tietää lukemalla. ;)
Huomaan taas tuijottavani Lilyä. Hän on ystäväni, mutta toivoisin että olisimme enemmän. Hänen ihanat, siniset silmänsä... ne vain lumoavat.
Hän tulee luokseni ja tervehtii. Tervehdin takaisin.
-Et kuule usko mitä iskä sano! Lily puuskahtaa.
-No?
-Se sano et mun pitäs lopettaa sun kanssa kaveeraaminen ku ollaan jo tosi läheisiä.
-Täh? Miks?
-Ilmeisesti pelkää että aletaan seurustelee tai jotai.
Kivi putoaa sydämelleni.
-Eikä.
-Joop.
-Miten matikankoe meni? Kysyn.
-Perseelleen, Lily vastaa turhautuneena.
-Pyh, kumminki saat ysin.
-Pfffff älä oo naurettava.
-No älä. Mä sain sen murtolukukokeen jo takas, ja arvaa paljo sain.
-Seiska.
Nauran, ja sanon sitten vakavalla naamalla: -Viismiikka.
-Oikeesti? Mikä niissä murtoluvuissa on niin vaikeeta? No okei emmäkään niitä tajuu kunnolla mut kuiteski.
Sydämeni itkee Lilyn suhtautumista meidän seurustelumme alkamisen mahdollisuuteen. Kyyneleet alkavat kihota silmiini.
-Mun pitää mennä vessaan, valehtelen.
-Okei. Nähdään ruokatunnilla, Lily vastaa.
Juoksen vessaan, ja pyyhin ripsarin pois. Kun olen rauhoittunut tarpeeksi, pyyhkäisen uudet ripsarit päälle ja lähden luokkaan.
Äidinkielen tunnilla meillä on taas sijainen. Menen tyytyväisenä paikalleni, ja vahtaan miten pojat kiroilevat ja kantavat puhelimiaan puhelinparkkina toimivan laatikon ohi. Exäni Joey tuijottaa minua, ja kävelee sitten luokseni. Yllätyn, ja hän tarttuu leukaani. Tiedän, mitä hän on tekemässä, ja nousen ylös salamannopeasti potkaisten häntä munille ja sitten annan mojovan iskun nyrkistäni suoraan nenänpäähän(kuului aika mukava rusaus 10/10).
-AI! Joey huutaa täyttä kurkkua.
-Ja sähän et muhun koske, sihisen hampaitteni välistä.
Sijainen antaa minulle aplodit ja käskee Joeyn rehtorin puheille. Hän siis selvästikin näki, mitä tapahtui.
-Wau, siinä vasta muija, kuulen Joeyn velipuolen Brandonin sanovan. Käännyn katsomaan Brandonia ja näytän keskisormea.
Sijainen aloittaa tunnin, ja vaivun vartin kuluttua uneen.
Ruokalassa kuuntelen, kun Lily valittaa ruotsin opettajasta.
-Ihan vitun paska opettaja, Lily puuskahtaa.
-No älä. Tiietkö muute, et annoin Joeylle turpaan.
-Kerro kaikki.
-Se meinas pussata mua!! Niinku oikeest, kuka se jätkä luulee olevansa? Se sai kunnon potkun munille ja tyylii murtuneen nenän.
-Ihan oikein sille munapäälle, Lily nauraa.
-Meen hakeen vettä, sanon ja kävelen maitotiskille, josta saa vettä. Käännyn ja Joey on taas edessäni. Hän työntää minut seinää vasten ja suutelee minua. Olen niin hämmentynyt, etten saa sanaa suustani tai edes uutta potkua munille.
-HEI MUNAPÄÄ! Kuulen Lilyn huutavan, ja leipälautanen kalahtaa Joeyta suoraan takaraivoon. Joey irrottaa otteensa minusta ja pyllähtää istualleen, mutta yrittää nousta saman tien ylös, ottaakseen minusta otteen, joten potkaisen häntä vaistomaisesti leukaan.
-Mennään, Lily tokaisee minulle ja lähtee vetämään minua astialaatikoille. Jätämme astiat niihin ja kävelemme ulos ruokalasta.
-Ootsä okei? Lily kysyy.
-Joo oon. Mut kerro mulle, miten sä sait sen leipälautasen lentämään sillä lailla Joeyn takaraivoon?
-Säikähin, ku tajusin miks sulla kesti sen veden kans. Lähin kattoo ja näin sen munapään sun kans ja sit vaa heitin sen.
-Ok. Mun pitää mennä hissan tunnille, sit mul loppuu koulu, sanon.
-Onnenpekka, mul on vielä kaks tuntii!
-Matikkaa ja?
-Arvaa.
-Uskontoo.
-Totta kai, Lily puuskahtaa.
-Auts. Meen ny, nähääks huomen meillä?
-Ok, tekstaillaa sit et monelta.
-Sopii.
Kävelen ovesta sisään kotiin. Mary, Jessica, Ruusu, Jasmiini, Lilja ja Emilia katsovat kaikki minua hetkisen ja sitten kääntyvät katsomaan välipalojaan tai puhelimiaan.
-Hei kulta, otatko välipalaa? Äitini kysyy.
-Emmä, vastaan ja kävelen pöydän ympäri portaisiin, kävelen portaat ylös ja olohuoneen poikki isojen tyttöjen huoneen ovelle.
-Mitäs sä tääl teet näin aikasin? Stella kysyy sängystään säikäyttäen minut.
-Miten nii?? Kello on 13.23.
-Täh? Ei kyl vitus oo. Mun herätyskello ei soinu.
-Pitikö sun olla töissä?
-Ei, onneks, Stella vastaa ja kääntää kylkeään. Pyöräytän silmiäni ja hyppään säkkituoliin tekstailemaan Lilylle.
Lily♡♡
Moi. ¹³•²⁴
Moi!
Miten menee?
¹³•²⁴
Huonosti lol
¹³•²⁵
No älä kuule sä sielä valita!!
Mä oon täälä uskonnon tunnilla.
¹³•²⁵
Okei okei xD mut monelta
sä halusit tulla tänne?
¹³•²⁵
Jaa nii huomenna? Ehk
sillon ku mul loppuu koulu,
14.00
¹³•²⁶
Ok.
¹³•²⁶
Suljen puhelimen ja menen olohuoneeseen. Lilja katselee jotain omaa tylsää ohjelmaansa ja pienemmät leikkivät keskenään. Äiti juo teetä parvekkeella. Kävelen portaat alas ja näen Emilian juomassa kahviaan. Tyypillistä, ajattelen ja nappaan takeawaykahvimukin hänen kädestään.
-Hei! Emilia huudahtaa.
En vastaa, vaan avaan kahvimukin kannen ja näen, että kahvi on pikimustaa.
-Taasko sä juot kahvia mustana? Kysyn.
-Joo. Emilia sanoo.
-Vaikka isä on kieltänyt! Sanon ja kaadan kupin viemäriin.
-Tiiän! Mutta minkäs sille voi että se on niin hyvää.
-Tehään näin. Mä saan sun seuraavat sipsit ja sä et valita asiasta, mä en kerro äitille/isälle.
-Ok.
Saan uuden tekstarin lilyltä:
Lily♡♡
Ok.
¹
³•²⁶
Hei oliks sulla se hissan
koe tänään?
¹³•²⁹
Ei?
¹³•³⁰
Äh no voitsä mitenkää
tulla meilleeeee
¹³•³⁰
Juu voin. Tuunks mä heti
ku pääsen bussilla?
¹³•³⁰
Joo
¹³•³⁰
Soitan iskälle et voisko
se oottaa länsilinjaa siin
koulun pysäkil iha hetken.
Onneks iskä on aina myöhäs lol
¹³•³¹
Nousen itälinjan kyytiin ja odotan noin viisi minuuttia, painan nappia ja hyppään ulos. Kävelen lähimmälle talolle ja koputan. Lily avaa oven.
-Moi, tuu sisälle ennenku jäädyt.
-Moikka! Lilyn äiti Barbara huikkaa.
-Moi, vastaan ja Lily vetää minut pieneen huoneeseensa. Hän sulkee oven ja lukitsee sen.
2.
Lukittuaan oven Lily tulee luokseni ja istuu viereeni historiankirjansa kanssa.
-Voitko auttaa mua, sä oot hissassa paljon parempi.
-Ok, vastaan ja käsken Lilyn lukea kappaleen. Sitten käsken häntä hakemaan vihkonsa.
Sitten hän "vahingossa" pudottaa sen sängylleen ja nostaa sitä, kunnes hän suutelee minua. Hämmennyn ja vetäydyn vähän taaksepäin.
-Sori! Ei ollu tarkotus entiedämitämäajattelin-
-Lopeta.
Lily melkein purskahtaa itkuun. Mutta sitten suutelen häntä. Lily hämmentyy ja tiputtaa vihkonsa ihan oikeasti. Suljen silmäni ja nostan käteni hänen lantiolleen. Suutelemme jonkin aikaa, kunnes hän lopettaa ja hymyilee minulle. Rakastan häntä. Rakastan häntä niin paljon. Hän heittää kirjansa pois tieltä ja nousee syliini.
-Voiks jäädä yöks?
-Soitan äitille.
Soitettuani äidilleni sain luvan jäädä yöksi. Kävimme kertomassa Barbaralle, ja hän vain ilahtui. Menimme nauraen takaisin Lilyn huoneeseen, ja viimein kysyin:
-Haluuks olla mun tyttöystävä?
-No totta vitussa! Lily sanoo ja suutelee minua taas.
-Mennääks ekoille treffeille siihen pizzapaikkaan ihan lähellä? Kysyn.
-Joo mennää!
-Ei kerrota vielä kellekkää, ok? Sanon.
-Ei, jos tää ei toimi.
-Joo.
Menemme aamulla yhdessä odottamaan itälinjaa.
-Miltä tuntuu nyt, kun sulla on tyttöystävä? Kysyn.
-Ihan mahtavalta. Oot rakas.
-Niin säki.
Lily suutelee minua.
Bussi tuli, ja jäin kaipaamaan Lilyn kosketusta. Emme tietenkään voisi koskaan julkisesti olla yhdessä.
3.
02.00 yöllä puhelimeni värisee. Nousen hipihiljaa ylös, puen sängylle jääneen hupparin päälle ja hipsin parvekkeelle puhelin kädessä.
-Haloo? Sanon.
-Moi. Sori kun soitan näin myöhään, Lily sanoo itkuisella äänellä.
-Ei se mitää, mitä asiaa sulla oli?vastaan.
-Mun veli on sairaalassa.
-Topiko? Kysyn ja pomppaan pystyyn parvekkeella.
-Joo. Tuu tänne pliis.
-Totta helevetissä tuun, sanon matkien tampereen murretta. Lily naurahtaa.
Juoksen äänettömästi hakemaan housut ja flanellitakin hupparin tilalle. Laitan kengät jalkaan ja sanon äidille. Äiti lupaa pitää minulle yhden päivän vapaata. Sitten lähden juoksemaan niin, että jalat huutavat.
Päästyäni sairaalalle menen ensiavun odotushuoneeseen. Ennenkuin kerkeän tehdä mitään, Lily syöksähtää kaulaani.
-Sä tulit, Lily sanoo onnellisena.
-Mähän lupasin. Nyt näytät, missä Topi on.
-Se on jossain testeissä.
-Okei.
Barbara ilmestyy itkusta punaisine silmineen näkyviin kantaen kahta mukia.
-Ota tästä, Lily, Barbara sanoo.
-Olisit sanonut, että Sandrakin tulee! Barbara kiukkuaa nähtyään minut.
-Sä olit poissa ikuisuuden. Sandra tuli seittemässä minuutissa.
Hymyilen vienosti.
Reilun tunnin odottamisen jälkeen minä ja Lily lähdemme meille nukkumaan.
-Sä voit tällä kertaa nukkuu mun vieressä, sanon.
-Juu, Lily vastaa.
Menemme hipihiljaa ylös ja kääriydymme peittoon. Nostan käteni Lilyn lantiolle ja silitän tätä. Lily nukahtaa noin 5 minuutin kuluttua ja sitten nukahdan itsekin.
Herään 8.00 aamulla. Lily herää minun liikkeisiini ja sanoo:
-Huomenta.
-Huomenta, vastaan.
Stella on noussut ylös, joten päätän suudella Lilyä.
-Oot rakas, Lily sanoo.
-Niin säki, vastaan.
Nousemme ylös ja vääntäydymme aamupalalle.
Pöydässä istuu Stella, erittäin unisen näköisenä. Stella juo kahvinsa ja tirskahtaa minun sotkuisille hiuksilleni.
-Turpa kii, sanon ilkikurisesti. Äiti katsoo minua varoittavasti.
-Rauhassa, Stella sanoo nauraen.
Lily hymyilee minulle.
Haluni suudella häntä ei tunne rajoja. Hillitsen kuitenkin itseni.
-Sandra, millos aattelit hankkia itelles kumppanin?
-Äiti, lopeta, sanon.
-En, sun on aika löytää joku kissa. Kummista tykkäät, miehistä vai naisista? Vai molemmista?
-Entä jos en haluu olla kumpienkaan kanssa tekemisissä? Niinku silleen?
-Sandra.
-Moi.
-Äh, oikeesti, sun on aika-
-LOPETA. MÄ ETIN ITELLENI ENSIN HYVÄN AMMATIN JA SÄHÄN ET MUA ESTÄ.
Lily katsoo minua yllättyneesti.
-Sandra-
-Ei käy. Lily, mennäänkö ylös?
-Joo, mennään vaan.
-SANDRA!
-No mitä??
-Ihan oikeesti. Käviskö tää yks August? Se on tosi kiva poika ja-
-ÄITI, MÄ SANOIN SULLE HELVETIN MONTA KERTAA ETTÄ MÄ EN SUOSTU!
-Älä jaksa nyt, pliis.
-KYLLÄ VITUSSA JAKSAN! Sulla taitaa olla nyt korvissa vaikkua tai jotain kun et kuule tai halua kuulla. MÄ. EN. SUOSTU.
-Älä alota.
-JAA MÄKÖ TÄN ALOTIN? SÄHÄN SE TOIT TÄN KOKO ASIAN ESILLE!
-Nii mut-
-EIKÄ MITÄÄN MUTTIA!
-NYT RIITTÄÄ! SÄ MEET AUGUSTIN KANSSA TREFFEILLE MAANANTAINA JA SILLÄ SIPULI. KYSYTTÄVÄÄ?
-EN VITUSSA MEE!!!
-Lily, mee kotiin. Meiän täytyy keskustella, äiti sanoo.
Ihoan sitä tapaa, millä sana "keskustella" kirpoaa äitini huulilta.
-O-okei, Lily vastaa ja lähtee.
-Nyt ensinnäkin. Sä et oo mun yläpuolella tässä taloudessa.
-Pff. Älä oo naurettava. Mä oon kohta 17.
Stella pudistelee päätään äidin takana.
-NIIN KAUAN KUIN SINÄ OLET ALLE KAHDEKSANTOISTA, SINÄ OLET MINUN JA ISÄSI VALLAN ALLA.
-SÄ JA ISKÄ ETTE SAA PAKOTTAA MUA KENENKÄÄN KANSSA YHTEEN! EI ME OLLA ENÄÄ MISSÄÄN TUHATKASISATASILLA!
-Rauhoitu, rakas.
-EN! Sanon ja rynnistän pihalle. Juoksen ja juoksen, kunnes saavun tuttuun metsään. Samoan jonkin aikaa ja löydän rantaan. Istahdan kalliolle.
Bzzz bzzz
Puhelimeeni tulee viesti.
4.
Lily♡♡
Hei, onks kaikki ok?⁰⁸•³⁵
Joo on.⁰⁸•³⁶
Missä sä nyt oot?
Näin ku juoksit pois.⁰⁸•³⁶
Muistakko Taikametsän?⁰⁸•³⁶
Totta helvetissä muistan!!!
!!!!⁰⁸•³⁷
Oon Taikarannalla.⁰⁸•³⁷
Ok.⁰⁸•³⁷
Nostan katseeni kännykästäni ja kuuntelen Stellan hidasta kävelyä minun suuntaani.
-Moi.
-No vittu moi.
-Rauha, mä tuun hyvissä aikeissa. Sun kannaltas siis.
-Ai. Sori.
-Ei se mitään.
-Tuliksä tänne vakuutteleen jotain paskaa et äiti välittää musta vaik se tekee noin?
-En. Mä tulin... pitään sulle seuraa. Mulla ei nimittäin sun iässäs ollu ketään muuta ku äiti.
-Voitko kertoo mulle missä vaiheessa äitistä tuli tollanen kusipää?
Kyyneleet polttelevat silmiäni.
-Äiti... no, sanotaan ettei silläkään ollu helppo lapsuus.
-Ai?
-Sen äiti oli tosi etänen. Muistan hatarasti jotain että se oli joskus tosi ilkee äitille, vaan sen takia että mä olin olemassa.
-No sehän sai sut kun se oli kuustoista, eikö niin? Miten voit muistaa?
-Eiii nyt ihan. Sullehan kai kerrottii et mä synnyin 2000?
-Kerrottiin? Mitä vittua sä meinaat?
-Mä synnyin oikeesti 14.8.1997.
-Mi- sehän oli kolmetoista!!
-Jep.
Kyyneleet tipahtelevat.
-Mahtavaa. Mulle on siis valehdeltu koko ajan.
-Äiti sen keksi, se pakotti mutki pelaamaan mukana juonessa.
-Raahas mukanaan siihen helvetin koloonsa, parahdan.
-Tavallaan.
Istun vain hiljaa.
-Sisko hei. Mä rakastan sua koko mun sydämen pohjasta, ja mä pistän äitille vastaan. Ei oo reilua että se saa päättää ketä sä rakastat.
-Nii mäki sua, mumisen ja painaudun Stellan lämpimään kylkeen.
-Anna sen tulla, Stella sanoo tunnettuaan nyyhkytykseni.
En anna. Enkä anna äidin pilata minun elämääni.
-Voinksmä kertoo jotain?
-Mitä vaa, luottamuksella, Stella sanoo ja vetää kuvitteellisen vetoketjun suunsa yli.
-Mä ja Lily ollaa yhessä.
-MITÄ? Stella kajauttaa ja lähipuiden linnut lentävät pakoon.
5.
Siis- äh- Stella änkyttää.
Anteeks, taas häiritsen lukemistas, mutta näin just että 6 IHMISTÄ on lukenu tätä! Neljä on antanu tälle tähdenkin ja AI ETTÄ tuntuu hyvälle, kiitos paljon!!
-Jep, sanon vain ja nousen ylös.
-Minne meet? Stella kysyy.
-Jonnekkin perseeseen, sanon ja lähden kotiin.
-Älä yritä, varoitan äitiä. Äiti jää suu auki pöydän ääreen. Painun yläkertaan ja pakkaan reppuun kaikki rahat, vaatteita ja laturin sekä bussikortin. Parvekkeella käytän vanhaa köyttä alaspääsemiseen. Tekstaan lilylle:
Lily♡♡
Moi mis oot
⁹•⁴⁵
Moi, oon kotona, kui?
⁹•⁴⁶
Tuu itälinjalla koululle,
selitän myöhemmi
Pakkaa vaatteita ja
tärkeimmät tavarat
⁹•⁴⁶
Okei??
⁹•⁴⁶
Huokaisen, ja lähden odottamaan länsilinjaa. Hetken päästä linja-auto tulee. Viimein olen koululla.
-Mitä sä meinaat? Lily kysyy.
-Lähetään pois täältä, ei me voida olla yhessä täälä.
-Aa. No, voidaan me koittaa jos haluut.
-Mennään junalla sun mummille, vai?
-Juu vois.
Saan viestin.
Stella
Äiti on aika hiilenä
¹⁰•³⁰
Mistä
Älä sano että kerroit sille
¹⁰•³¹
Ei mun tarvinnu, se ite
tajus ku et tullu alas
¹⁰•³¹
No hyvä, voit sanoo sille
etten oo tulos takasi
¹⁰•³¹
Nousemme Lilyn kanssa junaan.
Saan toisen viestin.
Äiti♡
Nyt tuut sit heti kotiin!!!!!!!
¹⁰•³³
Haista paska, hae se
August sun lapseks mun
tilalle
¹⁰•³³
Sandra oikeesti!
Missä sä oot?
¹⁰•³³
No luuletko oikeest että
kerron sulle?
¹⁰•³⁴
Lopeta nyt se pelleily.
¹⁰•³⁴
Estän äidin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Isä soittaa.
-Haloo?
-Minkäs takia sun äitis soitti just ja sano ettet kertonu sille että missä sä oot?
-Se ei kuuntele mua.
-Sillä on hyvä syy.
-Jaa sekö hyvä syy, että se haluaa mun tapailevan jtn sen valitsemaa kusipäätä? NAURETTAVAA.
Painan luurin kiinni, ja suutelen Lilyä.
-Mä rakastan sua, Lily sanoo.
-Niin mäki sua, vastaan.
6.
Juna pysähtyy, ja hyppäämme ulos junasta.
Löydämme autiotalon.
-Asutaan täällä kunnes saadaan jtn parempaa, Lily sanoo.
-Joo, kun täällä kerta vessakin on.
Autiotalossa ei ole ketään, pölyä on kertynyt vuosien vieriessä.
Hankimme töitä, ja saimme rahaa. Koulussa emme käyneet, kahvilatyöntekijän palkka riittää minulle ja Lilylle.
Suutelen Lilyä taas kerran. Sanon heipat ja lähden töihin. Kun olen työpaikalla, tulee soitto. Se on lily.
-Halojaa? Kysyn.
-Topi.... Lily saa sanottua.
Sydämeni syke kiihtyy.
-Oota siellä, ok? Sanon.
-Hei, tota mun tyttöystävän veljellä on jotain, voinko lähtee?
-Juu tottakai! Pomoni sanoo.
Lähden juoksemaan. En pääse bussiin, on kiire.
Pamautan oven auki. Lily istuu polvillaan lattialla, kyyneleet tipahtelevat alas. Hiukset roikkuvat kasvojen sivuilla. Juoksen halaamaan Lilyä.
-Shhhh, kaikki on hyvin. Mä oon tässä.
-Topi on kuollu. Lily sanoo itkun seasta.
-Arvasin, sanon ja käännän Lilyn kasvot omiini. Suutelen Lilyä.
-Kaikki on okei.
Lily halaa minua tiukasti.
En halua hänen koskaan lopettavan.
Sitten yhtäkkiä ovi pamahtaa auki.
Äiti.
7.
Miten vitussa sä pääsit tänne? Kysyn äidiltäni suojaten Lilyn päätä käsilläni.
-No mieti, et sammuttanu FamilyLinkkiä. NYT. KOTIIN.
Yhtäkkiä Stella pamahtaa sisään ja huokaisee.
-Et kai sä vaan-
-Stella kertoi mulle kaiken. Äiti sanoo ja avaa kätensä, luullen että ryntään halaamaan.
-Mikset kertonu? Äiti kysyy.
-Totta kai sinä ja Lily saatte olla yhessä, äiti sanoo.
-Täh? Meille jankutettiin, että kissojen ja koirien välinen suhde oli kiellettyä, Lily sanoo vihaisesti.
Muistan, kun kuulin tuon äänensävyn ensimmäistä kertaa.
Flashback vuoteen 2018
Aloitetaan ihan alusta.
24.4.2018
-Apua! Pikkutyttö huutaa palavan rakennuksen sisältä. En ajattele, jalat vain vievät kohti rakennusta, juoksen portaat ylös ja käsken tytön juosta ulos.
Juoksen itse perässä, kunnes kattoparru rysähtää jalkani päälle.
-ÄÄÄAAH! Huudan. Yritän päästä ylös, mutta kattoparrun palanen on jäänyt jumiin seinän ja ison kirstun väliin. Potkin ja vääntelehdin, kasvoni palavat.
Viimein, liekki sammuu, kun käteni ja jalkani ovat palaneet. Osa kaulastanikin on palanut. Näen edessäni jonkun hahmon, joka koskettaa minua. Isoisä.
-Pidä huoli itsestäsi, hahmo sanoo ja häipyy savuna ilmaan.
Nousen pystyyn, ja huomaan kattoparrun olevan poissa. Hoipun isän luokse, ja sitten pimeni.
Sairaalassa 25.4.2018
Herään Lilyn ääneen.
-Nyt sinä viet hänet tarvittaviin testeihin ja KAIKKEEN! MINÄ. MAKSAN. Lily huutaa.
-Mä oon elossa, sanon ääneen.
-Sandra omg miks menit siihen palavaanrakennukseenonkskaikkiok?
-On, nyt kun oon elossa, nauran.
End of flashback
Takaisin vuoteen 2023.
-Se oli meidän keksimä juttu, Stella sanoi. Tai siis äidin ja Lilyn isän.
-Vittu mikä paskaperse, Lily tuhahtaa.
8.
Mennään kotiin, Stella sanoo.
Nyökkään ja Lily tarraa käteeni.
Myöhemmin
-Otatko välipalaa? Kysyn.
-Juu, Lily vastaa.
TAUKO
ootteko koskaan miettiny, miltä rakkaus oikeesti tuntuu? Mä ainakin oon, ja sit rakastuinki yhteen tyyppiin, ja se sai mut kirjottamaan tän kirjan. Tää kirja lähti kyllä AIVAN ERI suuntaan kuin meidän suhde :,) mut en anna yksityiskohtia, se kuuluu mulle ja tälle nykyiselle kaverille.
Mä olin aina kyllästynyt siihen että "kyllä sä vielä jonkun pojan löydät"
No mitäs jos en? Mitä jos haluanki tytön? Anyway, halusin vaa muistuttaa lukijoita siitä, miten mahtavia te ootte just sellasena kun ootte. Jos joku ajattelee toisin ni heittäkää se ikkunasta pihalle.
Tauko on päättynyt.
Syön yhdessä Lilyn kanssa. Lily hymyilee minulle. Kaikki on viimeinkin juuri niinkuin pitääkin.
8.
Vuosia myöhemmin
Lily kävelee viereeni. Hänen mekkonsa on upea. Hymyilen Lilylle, ja vihkijä aloittaa.
-Sandra Emilia Kissanen, tahdotko Lily Bertta Koirasen lailliseksi vaimoksesi?
-Tahdon, sanon.
-Lily Bertta Koiranen, tahdotko Sandra Emilia Kissasen lailliseksi vaimoksesi?
-Tahdon, Lily vastaa.
-Saat nyt suudella morsianta.
Suutelen Lilyä, ja kuuntelemme yhdessä aplodien raikua. Vain yksi, ovella oleva ei taputa. Joey.
En jaksa välittää Joeysta, nautin Lilyn huulista.
Myöhemmin Sandran luona
Jouduin taluttamaan Lilyn sisään, hän veti hiukkasen liikaa punaviiniä. Vien hänet yläkertaan.
-Sanokaa, kun ootte valmiita. Pikkuset nukkuu tänään alakerrassa, Stella nauraa perääni.
-Ettekä mee mun sänkyyn! Emilia huutaa.
-Sori, mutta Lily tuskin pääsee enää yläsänkyyn, nauran.
-No mä nukun sit yläsängyssä! Emilia sanoo.
-Miten vain, hihitän.
Viimein sanon Stellalle, että he voivat tulla. Menen takaisin yläkertaan, ja muut valuvat perässä.
Elämä on ihanaa.
9.
Sandraaa! Nälkä! Lilja huutaa korvani juuresta.
-Ai, ei saa huutaa, sanon unisesti.
-Kello on neljä.
-Aamulla vai illalla? Kysyn.
-No illalla!
-Nyt on kesä, ei kiinnosta, sanon ja käännän kylkeä.
-Äiti käski mun herättää sut et sä teet mulle ruokaa.
-Sä oot neljätoista.
-Melkein poltin tän talon viimeks!
-Mä meen, Lily sanoo.
Näytän Lilylle peukkua.
Nousen ylös kuitenkin. Hoipun vessaan ja pesen kasvoni, harjaan hiukseni.
Tuntia myöhemmin Lilja lähtee kylälle.
Halailen Lilyä tämän yrittäessä tehdä jotakin, kunnes Lily luovuttaa ja kaataa minut sohvalle.
Arvaatte varmaan, segsivaroitus!!!!!!
Lily suutelee minua ja riisuu napillisen paitani.
-Voidaanko tehdä tätä vähän myöhemmin, ei just ny oo fiiliksiä, sori, Lily sanoo.
-Olisit heti sanonu, vastaan ja laitan paidan päälle.
Segsivaroitus päättyi lol
Lähden töihin, Lilja menee keskustaan kavereidensa kanssa. Topin kuolemasta on jo kaksi vuotta aikaa. Amelie on saamassa professorin tutkinnon, Emilialla on poikaystävä ja Liljalla hyvät arvosanat. Stella on vieläkin laiskamato. Kaikki on edelleen juuri kuten pitääkin.
Jatko-osa: Rakkauden Tuuli
© All Rights Reserved
Heipä hei. Olen 16-vuotias Sandra.
Lisää minusta saat tietää lukemalla. ;)
Huomaan taas tuijottavani Lilyä. Hän on ystäväni, mutta toivoisin että olisimme enemmän. Hänen ihanat, siniset silmänsä... ne vain lumoavat.
Hän tulee luokseni ja tervehtii. Tervehdin takaisin.
-Et kuule usko mitä iskä sano! Lily puuskahtaa.
-No?
-Se sano et mun pitäs lopettaa sun kanssa kaveeraaminen ku ollaan jo tosi läheisiä.
-Täh? Miks?
-Ilmeisesti pelkää että aletaan seurustelee tai jotai.
Kivi putoaa sydämelleni.
-Eikä.
-Joop.
-Miten matikankoe meni? Kysyn.
-Perseelleen, Lily vastaa turhautuneena.
-Pyh, kumminki saat ysin.
-Pfffff älä oo naurettava.
-No älä. Mä sain sen murtolukukokeen jo takas, ja arvaa paljo sain.
-Seiska.
Nauran, ja sanon sitten vakavalla naamalla: -Viismiikka.
-Oikeesti? Mikä niissä murtoluvuissa on niin vaikeeta? No okei emmäkään niitä tajuu kunnolla mut kuiteski.
Sydämeni itkee Lilyn suhtautumista meidän seurustelumme alkamisen mahdollisuuteen. Kyyneleet alkavat kihota silmiini.
-Mun pitää mennä vessaan, valehtelen.
-Okei. Nähdään ruokatunnilla, Lily vastaa.
Juoksen vessaan, ja pyyhin ripsarin pois. Kun olen rauhoittunut tarpeeksi, pyyhkäisen uudet ripsarit päälle ja lähden luokkaan.
Äidinkielen tunnilla meillä on taas sijainen. Menen tyytyväisenä paikalleni, ja vahtaan miten pojat kiroilevat ja kantavat puhelimiaan puhelinparkkina toimivan laatikon ohi. Exäni Joey tuijottaa minua, ja kävelee sitten luokseni. Yllätyn, ja hän tarttuu leukaani. Tiedän, mitä hän on tekemässä, ja nousen ylös salamannopeasti potkaisten häntä munille ja sitten annan mojovan iskun nyrkistäni suoraan nenänpäähän(kuului aika mukava rusaus 10/10).
-AI! Joey huutaa täyttä kurkkua.
-Ja sähän et muhun koske, sihisen hampaitteni välistä.
Sijainen antaa minulle aplodit ja käskee Joeyn rehtorin puheille. Hän siis selvästikin näki, mitä tapahtui.
-Wau, siinä vasta muija, kuulen Joeyn velipuolen Brandonin sanovan. Käännyn katsomaan Brandonia ja näytän keskisormea.
Sijainen aloittaa tunnin, ja vaivun vartin kuluttua uneen.
Ruokalassa kuuntelen, kun Lily valittaa ruotsin opettajasta.
-Ihan vitun paska opettaja, Lily puuskahtaa.
-No älä. Tiietkö muute, et annoin Joeylle turpaan.
-Kerro kaikki.
-Se meinas pussata mua!! Niinku oikeest, kuka se jätkä luulee olevansa? Se sai kunnon potkun munille ja tyylii murtuneen nenän.
-Ihan oikein sille munapäälle, Lily nauraa.
-Meen hakeen vettä, sanon ja kävelen maitotiskille, josta saa vettä. Käännyn ja Joey on taas edessäni. Hän työntää minut seinää vasten ja suutelee minua. Olen niin hämmentynyt, etten saa sanaa suustani tai edes uutta potkua munille.
-HEI MUNAPÄÄ! Kuulen Lilyn huutavan, ja leipälautanen kalahtaa Joeyta suoraan takaraivoon. Joey irrottaa otteensa minusta ja pyllähtää istualleen, mutta yrittää nousta saman tien ylös, ottaakseen minusta otteen, joten potkaisen häntä vaistomaisesti leukaan.
-Mennään, Lily tokaisee minulle ja lähtee vetämään minua astialaatikoille. Jätämme astiat niihin ja kävelemme ulos ruokalasta.
-Ootsä okei? Lily kysyy.
-Joo oon. Mut kerro mulle, miten sä sait sen leipälautasen lentämään sillä lailla Joeyn takaraivoon?
-Säikähin, ku tajusin miks sulla kesti sen veden kans. Lähin kattoo ja näin sen munapään sun kans ja sit vaa heitin sen.
-Ok. Mun pitää mennä hissan tunnille, sit mul loppuu koulu, sanon.
-Onnenpekka, mul on vielä kaks tuntii!
-Matikkaa ja?
-Arvaa.
-Uskontoo.
-Totta kai, Lily puuskahtaa.
-Auts. Meen ny, nähääks huomen meillä?
-Ok, tekstaillaa sit et monelta.
-Sopii.
Kävelen ovesta sisään kotiin. Mary, Jessica, Ruusu, Jasmiini, Lilja ja Emilia katsovat kaikki minua hetkisen ja sitten kääntyvät katsomaan välipalojaan tai puhelimiaan.
-Hei kulta, otatko välipalaa? Äitini kysyy.
-Emmä, vastaan ja kävelen pöydän ympäri portaisiin, kävelen portaat ylös ja olohuoneen poikki isojen tyttöjen huoneen ovelle.
-Mitäs sä tääl teet näin aikasin? Stella kysyy sängystään säikäyttäen minut.
-Miten nii?? Kello on 13.23.
-Täh? Ei kyl vitus oo. Mun herätyskello ei soinu.
-Pitikö sun olla töissä?
-Ei, onneks, Stella vastaa ja kääntää kylkeään. Pyöräytän silmiäni ja hyppään säkkituoliin tekstailemaan Lilylle.
Lily♡♡
Moi. ¹³•²⁴
Moi!
Miten menee?
¹³•²⁴
Huonosti lol
¹³•²⁵
No älä kuule sä sielä valita!!
Mä oon täälä uskonnon tunnilla.
¹³•²⁵
Okei okei xD mut monelta
sä halusit tulla tänne?
¹³•²⁵
Jaa nii huomenna? Ehk
sillon ku mul loppuu koulu,
14.00
¹³•²⁶
Ok.
¹³•²⁶
Suljen puhelimen ja menen olohuoneeseen. Lilja katselee jotain omaa tylsää ohjelmaansa ja pienemmät leikkivät keskenään. Äiti juo teetä parvekkeella. Kävelen portaat alas ja näen Emilian juomassa kahviaan. Tyypillistä, ajattelen ja nappaan takeawaykahvimukin hänen kädestään.
-Hei! Emilia huudahtaa.
En vastaa, vaan avaan kahvimukin kannen ja näen, että kahvi on pikimustaa.
-Taasko sä juot kahvia mustana? Kysyn.
-Joo. Emilia sanoo.
-Vaikka isä on kieltänyt! Sanon ja kaadan kupin viemäriin.
-Tiiän! Mutta minkäs sille voi että se on niin hyvää.
-Tehään näin. Mä saan sun seuraavat sipsit ja sä et valita asiasta, mä en kerro äitille/isälle.
-Ok.
Saan uuden tekstarin lilyltä:
Lily♡♡
Ok.
¹
³•²⁶
Hei oliks sulla se hissan
koe tänään?
¹³•²⁹
Ei?
¹³•³⁰
Äh no voitsä mitenkää
tulla meilleeeee
¹³•³⁰
Juu voin. Tuunks mä heti
ku pääsen bussilla?
¹³•³⁰
Joo
¹³•³⁰
Soitan iskälle et voisko
se oottaa länsilinjaa siin
koulun pysäkil iha hetken.
Onneks iskä on aina myöhäs lol
¹³•³¹
Nousen itälinjan kyytiin ja odotan noin viisi minuuttia, painan nappia ja hyppään ulos. Kävelen lähimmälle talolle ja koputan. Lily avaa oven.
-Moi, tuu sisälle ennenku jäädyt.
-Moikka! Lilyn äiti Barbara huikkaa.
-Moi, vastaan ja Lily vetää minut pieneen huoneeseensa. Hän sulkee oven ja lukitsee sen.
2.
Lukittuaan oven Lily tulee luokseni ja istuu viereeni historiankirjansa kanssa.
-Voitko auttaa mua, sä oot hissassa paljon parempi.
-Ok, vastaan ja käsken Lilyn lukea kappaleen. Sitten käsken häntä hakemaan vihkonsa.
Sitten hän "vahingossa" pudottaa sen sängylleen ja nostaa sitä, kunnes hän suutelee minua. Hämmennyn ja vetäydyn vähän taaksepäin.
-Sori! Ei ollu tarkotus entiedämitämäajattelin-
-Lopeta.
Lily melkein purskahtaa itkuun. Mutta sitten suutelen häntä. Lily hämmentyy ja tiputtaa vihkonsa ihan oikeasti. Suljen silmäni ja nostan käteni hänen lantiolleen. Suutelemme jonkin aikaa, kunnes hän lopettaa ja hymyilee minulle. Rakastan häntä. Rakastan häntä niin paljon. Hän heittää kirjansa pois tieltä ja nousee syliini.
-Voiks jäädä yöks?
-Soitan äitille.
Soitettuani äidilleni sain luvan jäädä yöksi. Kävimme kertomassa Barbaralle, ja hän vain ilahtui. Menimme nauraen takaisin Lilyn huoneeseen, ja viimein kysyin:
-Haluuks olla mun tyttöystävä?
-No totta vitussa! Lily sanoo ja suutelee minua taas.
-Mennääks ekoille treffeille siihen pizzapaikkaan ihan lähellä? Kysyn.
-Joo mennää!
-Ei kerrota vielä kellekkää, ok? Sanon.
-Ei, jos tää ei toimi.
-Joo.
Menemme aamulla yhdessä odottamaan itälinjaa.
-Miltä tuntuu nyt, kun sulla on tyttöystävä? Kysyn.
-Ihan mahtavalta. Oot rakas.
-Niin säki.
Lily suutelee minua.
Bussi tuli, ja jäin kaipaamaan Lilyn kosketusta. Emme tietenkään voisi koskaan julkisesti olla yhdessä.
3.
02.00 yöllä puhelimeni värisee. Nousen hipihiljaa ylös, puen sängylle jääneen hupparin päälle ja hipsin parvekkeelle puhelin kädessä.
-Haloo? Sanon.
-Moi. Sori kun soitan näin myöhään, Lily sanoo itkuisella äänellä.
-Ei se mitää, mitä asiaa sulla oli?vastaan.
-Mun veli on sairaalassa.
-Topiko? Kysyn ja pomppaan pystyyn parvekkeella.
-Joo. Tuu tänne pliis.
-Totta helevetissä tuun, sanon matkien tampereen murretta. Lily naurahtaa.
Juoksen äänettömästi hakemaan housut ja flanellitakin hupparin tilalle. Laitan kengät jalkaan ja sanon äidille. Äiti lupaa pitää minulle yhden päivän vapaata. Sitten lähden juoksemaan niin, että jalat huutavat.
Päästyäni sairaalalle menen ensiavun odotushuoneeseen. Ennenkuin kerkeän tehdä mitään, Lily syöksähtää kaulaani.
-Sä tulit, Lily sanoo onnellisena.
-Mähän lupasin. Nyt näytät, missä Topi on.
-Se on jossain testeissä.
-Okei.
Barbara ilmestyy itkusta punaisine silmineen näkyviin kantaen kahta mukia.
-Ota tästä, Lily, Barbara sanoo.
-Olisit sanonut, että Sandrakin tulee! Barbara kiukkuaa nähtyään minut.
-Sä olit poissa ikuisuuden. Sandra tuli seittemässä minuutissa.
Hymyilen vienosti.
Reilun tunnin odottamisen jälkeen minä ja Lily lähdemme meille nukkumaan.
-Sä voit tällä kertaa nukkuu mun vieressä, sanon.
-Juu, Lily vastaa.
Menemme hipihiljaa ylös ja kääriydymme peittoon. Nostan käteni Lilyn lantiolle ja silitän tätä. Lily nukahtaa noin 5 minuutin kuluttua ja sitten nukahdan itsekin.
Herään 8.00 aamulla. Lily herää minun liikkeisiini ja sanoo:
-Huomenta.
-Huomenta, vastaan.
Stella on noussut ylös, joten päätän suudella Lilyä.
-Oot rakas, Lily sanoo.
-Niin säki, vastaan.
Nousemme ylös ja vääntäydymme aamupalalle.
Pöydässä istuu Stella, erittäin unisen näköisenä. Stella juo kahvinsa ja tirskahtaa minun sotkuisille hiuksilleni.
-Turpa kii, sanon ilkikurisesti. Äiti katsoo minua varoittavasti.
-Rauhassa, Stella sanoo nauraen.
Lily hymyilee minulle.
Haluni suudella häntä ei tunne rajoja. Hillitsen kuitenkin itseni.
-Sandra, millos aattelit hankkia itelles kumppanin?
-Äiti, lopeta, sanon.
-En, sun on aika löytää joku kissa. Kummista tykkäät, miehistä vai naisista? Vai molemmista?
-Entä jos en haluu olla kumpienkaan kanssa tekemisissä? Niinku silleen?
-Sandra.
-Moi.
-Äh, oikeesti, sun on aika-
-LOPETA. MÄ ETIN ITELLENI ENSIN HYVÄN AMMATIN JA SÄHÄN ET MUA ESTÄ.
Lily katsoo minua yllättyneesti.
-Sandra-
-Ei käy. Lily, mennäänkö ylös?
-Joo, mennään vaan.
-SANDRA!
-No mitä??
-Ihan oikeesti. Käviskö tää yks August? Se on tosi kiva poika ja-
-ÄITI, MÄ SANOIN SULLE HELVETIN MONTA KERTAA ETTÄ MÄ EN SUOSTU!
-Älä jaksa nyt, pliis.
-KYLLÄ VITUSSA JAKSAN! Sulla taitaa olla nyt korvissa vaikkua tai jotain kun et kuule tai halua kuulla. MÄ. EN. SUOSTU.
-Älä alota.
-JAA MÄKÖ TÄN ALOTIN? SÄHÄN SE TOIT TÄN KOKO ASIAN ESILLE!
-Nii mut-
-EIKÄ MITÄÄN MUTTIA!
-NYT RIITTÄÄ! SÄ MEET AUGUSTIN KANSSA TREFFEILLE MAANANTAINA JA SILLÄ SIPULI. KYSYTTÄVÄÄ?
-EN VITUSSA MEE!!!
-Lily, mee kotiin. Meiän täytyy keskustella, äiti sanoo.
Ihoan sitä tapaa, millä sana "keskustella" kirpoaa äitini huulilta.
-O-okei, Lily vastaa ja lähtee.
-Nyt ensinnäkin. Sä et oo mun yläpuolella tässä taloudessa.
-Pff. Älä oo naurettava. Mä oon kohta 17.
Stella pudistelee päätään äidin takana.
-NIIN KAUAN KUIN SINÄ OLET ALLE KAHDEKSANTOISTA, SINÄ OLET MINUN JA ISÄSI VALLAN ALLA.
-SÄ JA ISKÄ ETTE SAA PAKOTTAA MUA KENENKÄÄN KANSSA YHTEEN! EI ME OLLA ENÄÄ MISSÄÄN TUHATKASISATASILLA!
-Rauhoitu, rakas.
-EN! Sanon ja rynnistän pihalle. Juoksen ja juoksen, kunnes saavun tuttuun metsään. Samoan jonkin aikaa ja löydän rantaan. Istahdan kalliolle.
Bzzz bzzz
Puhelimeeni tulee viesti.
4.
Lily♡♡
Hei, onks kaikki ok?⁰⁸•³⁵
Joo on.⁰⁸•³⁶
Missä sä nyt oot?
Näin ku juoksit pois.⁰⁸•³⁶
Muistakko Taikametsän?⁰⁸•³⁶
Totta helvetissä muistan!!!
!!!!⁰⁸•³⁷
Oon Taikarannalla.⁰⁸•³⁷
Ok.⁰⁸•³⁷
Nostan katseeni kännykästäni ja kuuntelen Stellan hidasta kävelyä minun suuntaani.
-Moi.
-No vittu moi.
-Rauha, mä tuun hyvissä aikeissa. Sun kannaltas siis.
-Ai. Sori.
-Ei se mitään.
-Tuliksä tänne vakuutteleen jotain paskaa et äiti välittää musta vaik se tekee noin?
-En. Mä tulin... pitään sulle seuraa. Mulla ei nimittäin sun iässäs ollu ketään muuta ku äiti.
-Voitko kertoo mulle missä vaiheessa äitistä tuli tollanen kusipää?
Kyyneleet polttelevat silmiäni.
-Äiti... no, sanotaan ettei silläkään ollu helppo lapsuus.
-Ai?
-Sen äiti oli tosi etänen. Muistan hatarasti jotain että se oli joskus tosi ilkee äitille, vaan sen takia että mä olin olemassa.
-No sehän sai sut kun se oli kuustoista, eikö niin? Miten voit muistaa?
-Eiii nyt ihan. Sullehan kai kerrottii et mä synnyin 2000?
-Kerrottiin? Mitä vittua sä meinaat?
-Mä synnyin oikeesti 14.8.1997.
-Mi- sehän oli kolmetoista!!
-Jep.
Kyyneleet tipahtelevat.
-Mahtavaa. Mulle on siis valehdeltu koko ajan.
-Äiti sen keksi, se pakotti mutki pelaamaan mukana juonessa.
-Raahas mukanaan siihen helvetin koloonsa, parahdan.
-Tavallaan.
Istun vain hiljaa.
-Sisko hei. Mä rakastan sua koko mun sydämen pohjasta, ja mä pistän äitille vastaan. Ei oo reilua että se saa päättää ketä sä rakastat.
-Nii mäki sua, mumisen ja painaudun Stellan lämpimään kylkeen.
-Anna sen tulla, Stella sanoo tunnettuaan nyyhkytykseni.
En anna. Enkä anna äidin pilata minun elämääni.
-Voinksmä kertoo jotain?
-Mitä vaa, luottamuksella, Stella sanoo ja vetää kuvitteellisen vetoketjun suunsa yli.
-Mä ja Lily ollaa yhessä.
-MITÄ? Stella kajauttaa ja lähipuiden linnut lentävät pakoon.
5.
Siis- äh- Stella änkyttää.
Anteeks, taas häiritsen lukemistas, mutta näin just että 6 IHMISTÄ on lukenu tätä! Neljä on antanu tälle tähdenkin ja AI ETTÄ tuntuu hyvälle, kiitos paljon!!
-Jep, sanon vain ja nousen ylös.
-Minne meet? Stella kysyy.
-Jonnekkin perseeseen, sanon ja lähden kotiin.
-Älä yritä, varoitan äitiä. Äiti jää suu auki pöydän ääreen. Painun yläkertaan ja pakkaan reppuun kaikki rahat, vaatteita ja laturin sekä bussikortin. Parvekkeella käytän vanhaa köyttä alaspääsemiseen. Tekstaan lilylle:
Lily♡♡
Moi mis oot
⁹•⁴⁵
Moi, oon kotona, kui?
⁹•⁴⁶
Tuu itälinjalla koululle,
selitän myöhemmi
Pakkaa vaatteita ja
tärkeimmät tavarat
⁹•⁴⁶
Okei??
⁹•⁴⁶
Huokaisen, ja lähden odottamaan länsilinjaa. Hetken päästä linja-auto tulee. Viimein olen koululla.
-Mitä sä meinaat? Lily kysyy.
-Lähetään pois täältä, ei me voida olla yhessä täälä.
-Aa. No, voidaan me koittaa jos haluut.
-Mennään junalla sun mummille, vai?
-Juu vois.
Saan viestin.
Stella
Äiti on aika hiilenä
¹⁰•³⁰
Mistä
Älä sano että kerroit sille
¹⁰•³¹
Ei mun tarvinnu, se ite
tajus ku et tullu alas
¹⁰•³¹
No hyvä, voit sanoo sille
etten oo tulos takasi
¹⁰•³¹
Nousemme Lilyn kanssa junaan.
Saan toisen viestin.
Äiti♡
Nyt tuut sit heti kotiin!!!!!!!
¹⁰•³³
Haista paska, hae se
August sun lapseks mun
tilalle
¹⁰•³³
Sandra oikeesti!
Missä sä oot?
¹⁰•³³
No luuletko oikeest että
kerron sulle?
¹⁰•³⁴
Lopeta nyt se pelleily.
¹⁰•³⁴
Estän äidin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Isä soittaa.
-Haloo?
-Minkäs takia sun äitis soitti just ja sano ettet kertonu sille että missä sä oot?
-Se ei kuuntele mua.
-Sillä on hyvä syy.
-Jaa sekö hyvä syy, että se haluaa mun tapailevan jtn sen valitsemaa kusipäätä? NAURETTAVAA.
Painan luurin kiinni, ja suutelen Lilyä.
-Mä rakastan sua, Lily sanoo.
-Niin mäki sua, vastaan.
6.
Juna pysähtyy, ja hyppäämme ulos junasta.
Löydämme autiotalon.
-Asutaan täällä kunnes saadaan jtn parempaa, Lily sanoo.
-Joo, kun täällä kerta vessakin on.
Autiotalossa ei ole ketään, pölyä on kertynyt vuosien vieriessä.
Hankimme töitä, ja saimme rahaa. Koulussa emme käyneet, kahvilatyöntekijän palkka riittää minulle ja Lilylle.
Suutelen Lilyä taas kerran. Sanon heipat ja lähden töihin. Kun olen työpaikalla, tulee soitto. Se on lily.
-Halojaa? Kysyn.
-Topi.... Lily saa sanottua.
Sydämeni syke kiihtyy.
-Oota siellä, ok? Sanon.
-Hei, tota mun tyttöystävän veljellä on jotain, voinko lähtee?
-Juu tottakai! Pomoni sanoo.
Lähden juoksemaan. En pääse bussiin, on kiire.
Pamautan oven auki. Lily istuu polvillaan lattialla, kyyneleet tipahtelevat alas. Hiukset roikkuvat kasvojen sivuilla. Juoksen halaamaan Lilyä.
-Shhhh, kaikki on hyvin. Mä oon tässä.
-Topi on kuollu. Lily sanoo itkun seasta.
-Arvasin, sanon ja käännän Lilyn kasvot omiini. Suutelen Lilyä.
-Kaikki on okei.
Lily halaa minua tiukasti.
En halua hänen koskaan lopettavan.
Sitten yhtäkkiä ovi pamahtaa auki.
Äiti.
7.
Miten vitussa sä pääsit tänne? Kysyn äidiltäni suojaten Lilyn päätä käsilläni.
-No mieti, et sammuttanu FamilyLinkkiä. NYT. KOTIIN.
Yhtäkkiä Stella pamahtaa sisään ja huokaisee.
-Et kai sä vaan-
-Stella kertoi mulle kaiken. Äiti sanoo ja avaa kätensä, luullen että ryntään halaamaan.
-Mikset kertonu? Äiti kysyy.
-Totta kai sinä ja Lily saatte olla yhessä, äiti sanoo.
-Täh? Meille jankutettiin, että kissojen ja koirien välinen suhde oli kiellettyä, Lily sanoo vihaisesti.
Muistan, kun kuulin tuon äänensävyn ensimmäistä kertaa.
Flashback vuoteen 2018
Aloitetaan ihan alusta.
24.4.2018
-Apua! Pikkutyttö huutaa palavan rakennuksen sisältä. En ajattele, jalat vain vievät kohti rakennusta, juoksen portaat ylös ja käsken tytön juosta ulos.
Juoksen itse perässä, kunnes kattoparru rysähtää jalkani päälle.
-ÄÄÄAAH! Huudan. Yritän päästä ylös, mutta kattoparrun palanen on jäänyt jumiin seinän ja ison kirstun väliin. Potkin ja vääntelehdin, kasvoni palavat.
Viimein, liekki sammuu, kun käteni ja jalkani ovat palaneet. Osa kaulastanikin on palanut. Näen edessäni jonkun hahmon, joka koskettaa minua. Isoisä.
-Pidä huoli itsestäsi, hahmo sanoo ja häipyy savuna ilmaan.
Nousen pystyyn, ja huomaan kattoparrun olevan poissa. Hoipun isän luokse, ja sitten pimeni.
Sairaalassa 25.4.2018
Herään Lilyn ääneen.
-Nyt sinä viet hänet tarvittaviin testeihin ja KAIKKEEN! MINÄ. MAKSAN. Lily huutaa.
-Mä oon elossa, sanon ääneen.
-Sandra omg miks menit siihen palavaanrakennukseenonkskaikkiok?
-On, nyt kun oon elossa, nauran.
End of flashback
Takaisin vuoteen 2023.
-Se oli meidän keksimä juttu, Stella sanoi. Tai siis äidin ja Lilyn isän.
-Vittu mikä paskaperse, Lily tuhahtaa.
8.
Mennään kotiin, Stella sanoo.
Nyökkään ja Lily tarraa käteeni.
Myöhemmin
-Otatko välipalaa? Kysyn.
-Juu, Lily vastaa.
TAUKO
ootteko koskaan miettiny, miltä rakkaus oikeesti tuntuu? Mä ainakin oon, ja sit rakastuinki yhteen tyyppiin, ja se sai mut kirjottamaan tän kirjan. Tää kirja lähti kyllä AIVAN ERI suuntaan kuin meidän suhde :,) mut en anna yksityiskohtia, se kuuluu mulle ja tälle nykyiselle kaverille.
Mä olin aina kyllästynyt siihen että "kyllä sä vielä jonkun pojan löydät"
No mitäs jos en? Mitä jos haluanki tytön? Anyway, halusin vaa muistuttaa lukijoita siitä, miten mahtavia te ootte just sellasena kun ootte. Jos joku ajattelee toisin ni heittäkää se ikkunasta pihalle.
Tauko on päättynyt.
Syön yhdessä Lilyn kanssa. Lily hymyilee minulle. Kaikki on viimeinkin juuri niinkuin pitääkin.
8.
Vuosia myöhemmin
Lily kävelee viereeni. Hänen mekkonsa on upea. Hymyilen Lilylle, ja vihkijä aloittaa.
-Sandra Emilia Kissanen, tahdotko Lily Bertta Koirasen lailliseksi vaimoksesi?
-Tahdon, sanon.
-Lily Bertta Koiranen, tahdotko Sandra Emilia Kissasen lailliseksi vaimoksesi?
-Tahdon, Lily vastaa.
-Saat nyt suudella morsianta.
Suutelen Lilyä, ja kuuntelemme yhdessä aplodien raikua. Vain yksi, ovella oleva ei taputa. Joey.
En jaksa välittää Joeysta, nautin Lilyn huulista.
Myöhemmin Sandran luona
Jouduin taluttamaan Lilyn sisään, hän veti hiukkasen liikaa punaviiniä. Vien hänet yläkertaan.
-Sanokaa, kun ootte valmiita. Pikkuset nukkuu tänään alakerrassa, Stella nauraa perääni.
-Ettekä mee mun sänkyyn! Emilia huutaa.
-Sori, mutta Lily tuskin pääsee enää yläsänkyyn, nauran.
-No mä nukun sit yläsängyssä! Emilia sanoo.
-Miten vain, hihitän.
Viimein sanon Stellalle, että he voivat tulla. Menen takaisin yläkertaan, ja muut valuvat perässä.
Elämä on ihanaa.
9.
Sandraaa! Nälkä! Lilja huutaa korvani juuresta.
-Ai, ei saa huutaa, sanon unisesti.
-Kello on neljä.
-Aamulla vai illalla? Kysyn.
-No illalla!
-Nyt on kesä, ei kiinnosta, sanon ja käännän kylkeä.
-Äiti käski mun herättää sut et sä teet mulle ruokaa.
-Sä oot neljätoista.
-Melkein poltin tän talon viimeks!
-Mä meen, Lily sanoo.
Näytän Lilylle peukkua.
Nousen ylös kuitenkin. Hoipun vessaan ja pesen kasvoni, harjaan hiukseni.
Tuntia myöhemmin Lilja lähtee kylälle.
Halailen Lilyä tämän yrittäessä tehdä jotakin, kunnes Lily luovuttaa ja kaataa minut sohvalle.
Arvaatte varmaan, segsivaroitus!!!!!!
Lily suutelee minua ja riisuu napillisen paitani.
-Voidaanko tehdä tätä vähän myöhemmin, ei just ny oo fiiliksiä, sori, Lily sanoo.
-Olisit heti sanonu, vastaan ja laitan paidan päälle.
Segsivaroitus päättyi lol
Lähden töihin, Lilja menee keskustaan kavereidensa kanssa. Topin kuolemasta on jo kaksi vuotta aikaa. Amelie on saamassa professorin tutkinnon, Emilialla on poikaystävä ja Liljalla hyvät arvosanat. Stella on vieläkin laiskamato. Kaikki on edelleen juuri kuten pitääkin.
Jatko-osa: Rakkauden Tuuli
© All Rights Reserved
